Nimi ja kotipaikka
1 §
Yhdistyksen nimi on Länsi-Suomen Kalatalouskeskus ry ja kotipaikka on Turun kaupunki.
Toiminta-alue
2 §
Yhdistyksen varsinainen toiminta-alue käsittää Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnat.
Tämän lisäksi yhdistys voi yhteistyössä muiden samaan keskusjärjestöön kuuluvien
maakunnallisten kalatalouden edistämisjärjestöjen kanssa toimia myös muiden lähimaakuntien
alueella.
Tarkoitus
3 §
Alueellisena kalatalouden kehittämis- ja neuvontajärjestönä yhdistyksen tarkoituksena on
kalatalouden yleisten edellytysten parantaminen toimialueellaan. Yhdistyksen tehtävänä on
4 §
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys
Jäsenet
5 §
Yhdistyksen varsinaisiksi jäseniksi voidaan hyväksyä osakaskunnat, lakisääteiset kalastusalueet ja
kalatalousalueet, rekisteröidyt kalastajaseurat ja –kerhot sekä muut vastaavat oikeuskelpoiset
yhteisöt, joiden toiminta liittyy kalatalouteen. Yhdistyksen kannattavina jäseninä voivat olla
kaupungit, kunnat ja muut oikeuskelpoiset yhteisöt. Kannattajajäsenillä on yhdistyksen
kokouksissa puheoikeus mutta ei äänioikeutta.
Yhdistyksen kunniajäseniksi voidaan valita henkilöitä, jotka ovat erityisen ansiokkaasti toimineet
yhdistyksen tarkoitusperien hyväksi.
Varsinaiseksi jäseneksi hyväksymisestä, kannattajajäsenyydestä ja kunniajäsenten valinnasta
päättää yhdistyksen hallitus.
Jäsenen tulee toimia yhdistyksen sääntöjen ja tarkoitusten mukaisesti, noudattaen näihin
sääntöihin perustuvia yhdistyksen kokouksen ja hallituksen päätöksiä sekä pyrkiä toiminnassaan
edistämään yhdistyksen tarkoitusperiä.
Jäsenmaksu
6 §
Yhdistyksen varsinainen jäsen on velvollinen suorittamaan määrätyn vuotuisen jäsenmaksun ja
kannattajajäsen vuotuisen kannatusmaksun. Lisäksi varsinaisille jäsenille voidaan määrätä erillinen
liittymismaksu. Liittymis-, jäsen- ja kannatusmaksujen suuruus määrätään yhdistyksen
vuosikokouksessa.
Toimielimet
7 §
Yhdistyksen asioista päättää yhdistyksen kokous. Sen hallintoa hoitaa vuosikokouksen valitsema
yhdistyksen hallitus.
Yhdistyksen kokous
8 §
Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä toukokuun loppuun
mennessä. Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää, kun hallitus katsoo
sen tarpeelliseksi tai kun vähintään yksi kymmenesosa (1/10) äänioikeutetuista jäsenistä vaatii sitä
kirjallisesti hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten.
9 §
Yhdistyksen kokouksiin on varsinainen jäsen oikeutettu lähettämään yhteisönsä kutakin jäsen- tai
osakasmäärän alkavaa neljääkymmentä (40) kohden yhden edustajan. Edustajien ylärajana on
kuitenkin viisi (5) henkilöä/jäsenyhteisö.
Varsinaisen jäsenen kokousedustajamäärä määräytyy edellisen vuoden lopun jäsen/osakasmäärän
mukaan. Yhteisö, joka liittyy yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi saa äänioikeuden liittymishetkellä
olevan jäsenmaksuvelvollisten jäsen- tai osakasmäärän mukaan. Kullakin kokousedustajalla on
kokouksessa yksi ääni. Lisäksi kokousedustaja voi valtakirjalla edustaa kokouksessa yhtä muuta
jäsentä.
10 §
Kutsu yhdistyksen kokouksiin on nähtävissä yhdistyksen kotisivuilla ja se toimitetaan jäsenille
niiden valitsemalla tavalla joko sähköpostitse tai kirjallisesti. Kutsu varsinaisiin kokouksiin
toimitetaan vähintään 14 päivää ennen ja ylimääräisiin kokouksiin vähintään 7 päivää ennen
kokousta.
Kokouskutsussa on mainittava ne asiat, jotka kokouksessa otetaan käsiteltäväksi.
Muu asia voidaan ottaa kokouksessa käsiteltäväksi ja päätettäväksi vain siinä tapauksessa, että
hallitus tekee siitä kokouksen alussa esityksen ja että erimielisyyden sattuessa vähintään
kolmeneljäsosaa (3/4) äänestyksessä annetuista äänistä sitä kannattaa. Yhdistyslain 23 §:ssä
mainituista asioista ei kuitenkaan voida päättää, ellei niistä ole kokouskutsussa erityisesti
ilmoitettu.
Kokouksen tarkastettu pöytäkirja on jäsenten nähtävissä yhdistyksen kotisivuilla viimeistään kun
21 vuorokautta on kulunut kokouksen päättymisestä.
11 §
Yhdistyksen kokouksen avaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai hallituksen iältään
vanhin läsnä oleva jäsen.
12 §
Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
13 §
Äänestys yhdistyksen kokouksissa on avoin. Jos joku äänivaltaisista edustajista tekee kannatetun
esityksen suljetusta lippuäänestyksestä, on sellainen toimitettava. Päätökset tehdään
yksikertaisella äänten enemmistöllä, ellei säännöissä toisin määrätä. Äänten mennessä tasan
voittaa se ehdotus, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt, paitsi vaalissa ja suljetussa
lippuäänestyksessä, joissa arpa ratkaisee.
Hallitus ja puheenjohtaja
14 §
Hallituksen puheenjohtajana toimii vuosikokouksen kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan valitsema
puheenjohtaja, jota kutsutaan yhdistyksen puheenjohtajaksi. Hallitukseen kuuluu puheenjohtajan
lisäksi kahdeksan (8) vuosikokouksessa kaksivuotiskaudeksi (2) valittua varsinaista jäsentä ja kaksi
(2) varajäsentä. Varsinaisista jäsenistä ja varajäsenistä puolet on vuosittain erovuorossa.
Hallituksen puheenjohtaja, varsinainen jäsen tai varajäsen voi toimia hallituksessa yhtäjaksoisesti
enintään 5 kautta.
Valittaessa hallituksen jäseniä pyritään siihen, että yhdistyksen toimialueen kaikki kalatalousalueet
ovat edustettuina.
Hallituksen jäseniä ja heidän varamiehiään ensimmäistä kertaa valittaessa määrätään erovuoroiset
arvalla.
Hallitus valitsee vuosittain ensimmäisessä kokouksessaan keskuudestaan varapuheenjohtajan.
Hallitus voi avukseen keskuudestaan asettaa 2-4 jäsentä käsittävän työvaliokunnan ja jaostoja
määrättyjen tehtävien hoitamista varten. Jaostoihin voidaan ottaa jäseniä myös hallituksen
ulkopuolelta. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessaan estyneenä
varapuheenjohtajan kutsusta. Hallitus on päätösvaltainen, jos vähintään puolet sen varsinaisista
jäsenistä tai varajäsenistä on kokouksen puheenjohtajan lisäksi läsnä.
Hallituksen kokoukset voidaan pitää ja niihin voi osallistua etäyhteydellä.
Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänestys hallituksessa on avoin. Äänten
mennessä tasan voittaa se mielipide, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt, paitsi vaaleissa,
joissa arpa ratkaisee.
15 §
Hallituksen tulee huolellisesti hoitaa yhdistyksen asioita ja johtaa sen toimintaa yhdistyslain ja
yhdistyksen sääntöjen mukaisesti. Hallituksen tehtävänä on
Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
16§
Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, jompikumpi yhdessä
toiminnanjohtajan kanssa, taikka yhdistyksen hallituksen määräämä toimihenkilö yksin.
Toiminta- ja tilivuosi sekä tilintarkastus
17 §
Yhdistyksen toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi. Tilinpäätös ja hallituksen laatima
vuosikertomus sekä muut yhdistyksen hallintoa ja toimintaa koskevat asiakirjat on jätettävä
tilintarkastajalle ennen maaliskuun loppua.
Tilintarkastajan on viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta annettava hallitukselle kirjallinen
kertomus yhdistyksen tilien ja hallinnon tarkastamisesta.
Eroaminen yhdistyksestä
18 §
Jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle
taikka suullisesti yhdistyksen kokouksessa. Eroamisilmoitukseen on liitettävä pöytäkirjaote, josta
eroamispäätös ilmenee. Jäsenen katsotaan eronneeksi yhdistyksestä sen kalenterivuoden lopussa,
minkä aikana ilmoitus on tehty.
Jos jäsen muistutuksista huolimatta on laiminlyönyt jäsenmaksunsa suorittamisen taikka muutoin
täyttää yhdistyslain 14 §:ssä mainitun erottamisperusteen, on hallituksella jäsentä kuultuaan
oikeus erottaa jäsen.
Sääntöjen muuttaminen
19 §
Päätös sääntöjen muuttamisesta, yhdistyksen omaisuuden pääosan luovuttamisesta tai
yhdistyksen purkamisesta edellyttää tullakseen voimaan, että muuttamisen tai purkamisen
puolesta on annettu vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) annetuista äänistä.
20 §
Yhdistyksen purkautuessa luovutetaan sen jäljellä olevat varat kalataloutta yhdistyksen toiminta-alueella edistävään tarkoitukseen yhdistyksen viimeisen kokouksen päätöksen mukaisesti.
21 §
Muutoin noudatetaan, mitä voimassa oleva yhdistyslaki määrää.
22 §
Näiden sääntöjen käyttöönotto ei muuta saavutettuja jäsenoikeuksia, vaan ne säilyvät ennallaan.